Koulukielen Sanastoa

Vanhemmilla ja opettajilla on yhteinen tehtävä: lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukeminen. Onnistuminen tässä tehtävässä edellyttää yhteistyötä.

Lapselle on tärkeää, että vanhemmat ovat kiinnostuneita hänen koulunkäynnistään, sillä vanhempien merkitys lasten koulunkäynnin kannustajina ja tukijoina on merkittävä. Myös koulu tarvitsee vanhempia. Keskeisistä kasvatusperiaatteista on hyvä sopia yhdessä. Vanhemmat ovat myös kumppaneita koulun kehittämisessä yhdessä opettajien kanssa. Yksi vuorovaikutuksen ja yhteistyön este on ollut koulun kieli. Opettajilla on oma ammattisanastonsa, joka on vanhemmille usein vierasta.

Tämän koulusanaston tarkoituksena on määritella lyhyesti koulussa käytettävää termistöä. Sanasto on suunnattu oppilaiden vanhemmille ja se koskee perusopetusta. Toivomme, että sanasto osaltaan lisää vanhempien mahdollisuuksia osallistua koulussa käytävään keskusteluun.

Sanaston jälkeen on esitelty Perusopetuslain määrittelemät oppilaan oikeudet ja velvollisuudet koulussa. Sanaston lopuksi käydään lyhyesti läpi perusopetukseen liittyvän päätöksenteon eteneminen.

Sanasto on laadittu yhteistyössä Suomen Vanhempainliiton ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:N kesken. Opetushallitus on antanut tarkentavia kommentteja sanaston laadinnan yhteydessä. Olemme saamastamme asiantuntija-avusta erittäin kiitollisia.

Odotamme sanaston löytävän käyttäjänsä ja sitä saa vapaasti kopioida.

Helsingissä, lokakuun 10. päivänä 2000

Suomen Vanhempainliitto
Hannele Niemi
puheenjohtaja

Opetusalan AmmattijärjestöOAJ
Erkki Kangasniemi
puheenjohtaja

KOULUSANASTO

AIHEKOKONAISUUDET
Aihekokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi kansainvälisyyskasvatus, ympäristökasvatus tai viestintäkasvatus. Niitä opiskellaan eri oppiaineiden yhteydessä, teemapäivinä, projekteina tai 7.-9. luokilla valinnaisaineina.

ALA-ASTE
Aikaisemmin peruskoulu jaettiin ala-asteeseen (l.-6. luokat) ja yläasteeseen (7.-9. luokat). Nykyisin jako on poistettu koululainsäädännöstä.

ALKUOPETUS
1. ja 2. luokkien opetusta kutsutaan alkuopetukseksi.

ARVIOINTI
Arvioinnin tehtävänä on antaa tietoa siitä, miten tavoitteet on saavutettu ja miten ne voitaisiin saavuttaa vielä paremmin. Arviointi voi olla valtakunnallista, kunnan tasolla tapahtuvaa tai koulukohtaista koulun toiminnan arviointia tai oppilaan arviointia. Vanhemmat voivat olla mukana koulun toiminnan arvioinnissa sekä oman lapsensa kehityksen arvioinnissa. (ks. myös kohdat oppilaan arviointi ja koulun itsearviointi)

DIDAKTIIKKA
Didaktiikka on kasvatustieteen osa-alue, joka käsittelee opetukseen liittyviä kysymyksiä kuten opetusmenetelmiä, opetussuunnitelmaa ja niiden kehittämistä.

EHEYTTAMINEN
Opetus voidaan rakentaa laajoiksi kokonaisuuksiksi eheyttäen. Tällöin opiskeltavia asioita, esimerkiksi ravintoa, terveyttä tai ympäristönsuojelun kysymyksiä tarkastellaan samanaikaisesti eri oppiaineiden näkökulmasta.

ERITYISOPETTAJA
Erityisopettaja opettaa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita erityisluokalla tai muun opetuksen ohessa osa-aikaisesti.

ERITYISOPETUS
Erityisopetus on erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta. Oppilas voi saada erityisopetusta osaaikaisesti muun opetuksen ohessa tai erityiskouluissa tai -luokissa. Osa-aikaisesta erityisopetuksesta käytetään myös nimityksiä pienryhmäopetus, klinikkaopetus, luokaton erityisopetus tai laajaalainen erityisopetus.

ERITYISOPETUKSESSA KÄYTETTY LUOKITTELU

EMU on kehityksessä viivästyneiden tai lievästi kehitysvammaisten oppilaiden mukautettua opetusta.
EHA I on lievästi tai keskiasteisesti kehitysvammaisten oppilaiden harjaantumisopetusta.
EHA2 on vaikeasti kohitysvammaisten oppilaiden harjaantumisopetusta.
EKU on kuulovammaisten oppilaiden opetusta.
EDY on puhehäiriöisten oppilaiden dysfasiaopetusta.
EAU on autististen lasten opetusta.
ENA on eri tavoin näkövammaisten oppilaiden opetusta.
ESY on tunne-elämältään häiriintyneiden ja sosiaalisesti sopeutumattomien oppilaiden opetusta.
EVY on erityisopetusta oppilaalle, jolla on neurologisista syistä aiheutuvia oppimisvaikeuksia.
PULUKI on puhe-, lukemis- ja kirjoittamishäiriöisten oppilaiden opetusta.

ERIYTTÄMINEN
Eriyttämisellä tarkoitetaan opetuksen järjestämistä siten, että oppilaiden tavoitteet ja tehtävät vaihtelevat yksilöllisesti.

ESIOPETUS
Opetusta, jota annetaan oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna, kutsutaan esiopetukseksi. Sen tavoitteena on vahvistaa lasten oppimisedellytyksiä. Kunnalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää esiopetusta 1.8.2001 alkaen. Lapsille esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista.

HENKILÖKOHTAINEN OPINTO-OHJELMA
Oppilaan kanssa voidaan laatia henkilökohtainen suunnitelma siitä, mitä ja miten hän opiskelee. Myös vanhemmat voivat osallistua henkilökohtaisen suunnitelman laadintaan.

HOJKS
Perusopetuslain mukaan erityisopetukseen osallistuvalle oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järiestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Vanhemmilla ja asiantuntijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua suunnitelman laatimiseen.

HUOLTAJA
Huoltaja on lapsen kasvatuksesta vastaava henkilö, tavallisesti lapsen äiti ja/tai isä.

IHMISKÄSITYS
Ihmiskäsitys on käsitys siitä, minkälainen ihminen on ja miten hän oppii ja kehittyy. Koulun ihmiskäsitys näkyy siinä, miten opetus ja koulun toiminta on järjestetty. Esimerkiksi koulun toiminnassa painotetaan aktiivisuutta ja omatoimisuutta.

ILTAPÄIVÄTOIMINTA
Iltapäivätoiminta on kerho- tai muuta vapaa-ajantoimintaa oppituntien jälkeen. Toimintaa voivat järjestää koulun tiloissa myös koulun ulkopuoliset tahot.

INKLUUSIO
Inkluusio viittaa siihen, että erityisopetus on sulautunut joustavaksi osaksi yleisopetusta. Sen mukaan jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus käydä lähikoulua riippumatta siitä, onko lapsella jokin vamma, sairaus tai muu oppimisvaikeus.

INTEGRAATIO
Integraatio tarkoittaa sitä, että erityistä tukea tarvitsevia oppilaita opetetaan mahdollisimman pitkälle yleisopetuksen yhteydessä. Heillä voi olla tukenaan kouluavustaja tai he saavat erityisopettajan tukea.

JOHTOKUNTA
Kouluissa voi olla toimintaa ohjaava päätöksentekoelin, johtokunta. Kunnat päättävät siitä, onko kunnan kouluissa johtokunnat ja mitkä ovat niiden tehtävät. Useissa johtokunnissa on oppilaiden vanhempien edustus.

KAIKILLE YHTEISESTI OPETETTAVAT AINEET
Osa koulun oppiaineista on kaikille oppilaille pakollisia. Nämä oppiaineet on määritelty perusopetuslaissa.

KIELET
Perusopetuksen kielenopetuksen laajuudet on määritelty seuraavasti:

A1 = yhteinen ensimmäinen kieli (1.-6. luokkien aikana alkava)
A2 = vapaaehtoinen kieli (1.-6. luokkien aikana alkava)
B1 = yhteinen toinen kotimainen kieli tai englanti (7.-9. luokkien aikana alkava)
B2 = valinnainen kieli (7.-9. luokkien aikana alkava)

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ
Kodin ja koulun yhteistyöllä tarkoitetaan koulun henkilöstön ja oppilaiden huoltajien välistä vuorovaikutusta. Perusopetuslaki velvoittaa kouluja olemaan opetuksessa yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyö voi olla lapsen oppimiseen, arviointiin, opetussuunnitelman laatimiseen ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvää. Monessa koulussa toimii vanhempainyhdistys, joka osataan edistää kodin ja koulun yhteistyötä.

KOKONAISOPETUS
Kokonaisopetus tarkoittaa, että koulussa on luovuttu oppiainejaosta osittain tai kokonaan. Tällöin oppilaat opiskelevat teemoja ja aihekokonaisuuksia eri pituisina työskentelyjaksoina.

KOPS
KOPS on lyhenne termistä koulukohtainen opetussuunnitelma. (ks. selitys kohdasta opetussuunnitelma)

KOULUKULJETUS
Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada kuljetus tai avustusta kuljetukseen, mikäli koulumatka on yli 5 kilometriä tai ikä ja olosuhteet huomioon ottaen vaikea, rasittava tai vaarallinen.

KOULUKURAATTORI
Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Hänen tehtävänään on tukea oppilaiden koulunkäyntiä erityisesti ongelmatilanteissa ja edistää kouluyhteisön hyvinvointia sekä sosiaalisten näkökohtien huomioon ottamista koulun opetus- ja kasvatustyössä. Myös vanhemmat voivat ottaa yhteyttä koulukuraattoriin.

KOULUN ITSEARVIONTI
Perusopetuslaki edellyttää, että koulut arvioivat oman toimintansa laatua. Arviointitavat vaihtelevat kouluittain. Vanhemmat voivat osallistua koulun itsearviointiin.

KOULUN KERHO
Koulun kerho on koulun järjestämää, oppilaalle vapaaehtoista harrastustoimintaa. Kerhot mainitaan koulun työsuunnitelmassa.

KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA
Koulunkäyntiavustaja on opettajan ja oppilaiden apuna koulussa toimiva henkilö. Koulunkäyntiavustaja voi olla koulu- tai luokkakohtainen. Erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla voi olla luokassa henkilökohtainen avustaja.

KOULUPSYKOLOGI
Koulupsykologi työskentelee yhteistyössä lasten, vanhempien, opettajien ja koulun muun henkilöstön kanssa oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen liittyvien pulmien parissa. Työn tavoitteena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä lieventää ja poistaa oppimisen esteitä.

KOULUPUDOKAS
Koulupudokas on epävirallinen termi, jolla tarkoitetaan oppilaan syrjäytymistä. Sillä viitataan myös oppilaaseen, joka keskeyttää koulunkäynnin ennen oppivelvollisuuden suorittamista.

KOULUTERVEYDENHUOLTO
Kouluterveydenhuolto on oppilaan fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen kehityksen seuraamista tai tukemista. Koulussa voi olla oma terveydenhoitaja tai terveydenhoitajan vastaanotto on järjestetty terveyskeskuksessa.

KOULUTULOKAS
Lapsi, joka on aloittamassa koulunkäynnin, on koulutulokas.

KOULUTUSPOLITIIKKA
Koulutuspolitiikalla tarkoitetaan koulutusta ohjaavia yleisiä valtiollisia ja kunnallisia periaatteita ja linjauksia.

KURINPITO
Koulu voi rangaista oppilasta, joka rikkoo koulun järjestyssääntöjä tai käyttäytyy koulussa epäasiallisesti. Koulun käyttämät rangaistuskeinot on määritelty perusopetuslaissa. Rangaistukset ovat luokasta poistaminen, enintään kahdeksi tunniksi määrätty jälki-istunto, kirjallinen varoitus sekä määräaikainen erottaminen koulusta.

LEIRIKOULU
Leirikoulu on koulun työsuunnitelmaan merkitty jakso, joka toteutetaan koulun ulkopuolella. Vanhemmat voivat osallistua leirikoulun suunnitteluun. Vastuu leirikoulun toteuttamisesta on koululla.

LISÄOPETUS
Lisäopetuksella tarkoitetaan päättötodistuksen saaneille oppilaille annettavaa syventävää ja täydentävää opetusta. Lisäopetuksen tulee erityisesti edistää työelämään tutustumista. Siihen osallistuminen on oppilaalle vapaaehtoista. Epävirallisesti lisäopetuksesta puhutaan 'kymppiluokkana'.

LUKI-OPETUS
Oppilas, jolla on lukemisen tai kirjoittamisen alueella oleva häiriö tai ongelma, voi saada erityisopetusta, ns. LUKI-opetusta.

LUKUJÄRJESTYS
Lukujärjestys on oppilaiden päivä- ja viikko-ohjelma. Lukujärjestys sisältää koulun alkamis- ja päättymisajat sekä usein myös päivän aikana opiskeltavat oppiaineet.

LUKUVUOSI
Lukuvuosi on perusopetuksen vuosittainen työaika. Perusopetuksen lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Opetuksen järjestäjät päättävät, milloin lukuvuoden koulutyö alkaa ja milloin ovat koulujen lomat. Lukuvuosi jaetaan koulutyössä kahteen osaan: syyslukukauteen ja kevätlukukauteen. Lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden koulutyö Päättyy viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.

LUOKKARETKI
Luokkaretki on oppilaiden ja/tai vanhempien suunnittelema retki tai matka, josta koulu ei ole vastuussa. (ks. myös kohta opintoretki)

MUKAUTETUT OPPIMÄÄRÄT
Erityisopetuksen oppilaalle voidaan opettaa yksi tai useampi oppiaine mukautettuna oppimäärinä, jolloin poiketaan yleisopetuksen oppimäärästä. Mukautetut oppimäärät tarkennetaan oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. (ks. myös kohta opetuksen mukauttaminen ja oppimäärä)

OPETUKSEN JAKSOTTAMINEN
Opetuksen jaksottaminen tarkoittaa, että koulun lukuvuosi jaetaan esimerkiksi kuuden viikon pituisiin jaksoihin. Jokaiselle jaksolle laaditaan oma lukujärjestys, jossa keskitytään tiettyjen oppiaineiden opiskeluun.

OPETUKSEN MUKAUTTAMINEN
Opetuksen mukauttaminen tarkoittaa, että opetus ja oppimäärät sopeutetaan erityisopetuksen oppilaiden oppimisedellytyksiä vastaavaksi.

OPETUSALANAMMATTIJÄRJESTÖ (OAJ)
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on opettajien järjestö, joka mm. huolehtii heidän edunvalvonnastaan ja tuo esiin opettajien näkemyksiä opetustyön kehittämisestä.

OPETUSHALLITUS
Opetushallitus on Opetusministeriön alainen koulutuksen asiantuntijavirasto. Se päättää peruskoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten opetussuunnitelman perusteista. Opetushallitus arvioi koulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista, julkaisee kouluja koskevia tilastoja ja antaa opetushenkilöstölle täydennyskoulutusta.

OPETUSMINISTERIÖ
Opetusministeriö on Suomen ylin opetusviranomainen, joka mm. valmistelee koulutusta koskevan lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset.

OPETUSRYHMÄ
Yleisin opetusryhmä on luokka. Luokkia voidaan jakaa tarvittaessa pienemmiksi tai yhdistää suuremmiksi opetusryhmiksi.

OPETUSSUUNNITELMA (OPS)
Opetussuunnitelma on koulussa tai kunnassa laadittu suunnitelma siitä, mitä ja miten koulussa opiskellaan. Opetussuunnitelmassa esitetään myös, miten opetusta ja oppilasta arvioidaan. Opetussuunnitelma ohjaa ja kehittää koulun käytännön opetustoimintaa. Vanhemmat voivat osallistua koulun opetussuunnitelman kehittämistyöhön.

OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN
Opetussuunnitelma laaditaan kunta- ja/tai koulukohtaisesti. Sen tulee pohjautua valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin.

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
Opetussuunnitelman perusteet on Opetushallituksen laatima asiakirja, jossa on päätetty opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Asiakirja on koulutuksen järjestäjiä velvoittava. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan sen mukaisesti.

OPINTO-OHJAAJA (OPO)
Opinto-ohjaaja antaa ohjausta opiskelutaidoissa sekä ammatinvalinnassa ja jatko-opintojen suunnittelussa pääasiassa 7.-9. luokilla.

OPINTORETKI
Opintoretki on koulun työsuunnitelmaan merkitty kouluaikana tehtävä retki, joka syventää ja täydentää opiskeltavia asioita. Vastuu opintoretkestä on koululla ja se edellyttää opettajan mukanaoloa. Vanhemmat voivat osallistua opintoretken järjestämiseen ja toteuttamiseen. (ks. myös kohta luokkaretki)

OPPIAINES
Oppiaineksella tarkoitetaan eri aineissa (esim. äidinkielessä, matematiikassa) määriteltyjä opetuksen sisältöjä.

OPPILAAN ARVIOINTI
Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin. Arvioinnin tehtävä opintojen aikana on tukea, ohjata ja kannustaa oppilasta yksilöllisesti. Lukukauden tai opintojakson päättyessä oppilas saa palautetta oppimisestaan. Arviointi voi olla sanallista 1.-7. luokilla lukuun ottamatta niitä oppiaineita, joiden opetus päättyy 7. luokalla. Monissa kouluissa on käytössä opettajan, oppilaan ja vanhempien yhteiset arviointikeskustelut.

Päättöarviointi on perusopetuksen päättövaiheessa suoritettava arviointi, jonka tulee perustua perusopetukselle asetettuihin tavoitteisiin. Päättöarvioinnin on oltava kansallisesti vertailukelpoista ja kohdeltava oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvioinnin tuloksena oppilas saa päättötodistuksen. (ks. myös kohta päättöarvioinnin kriteerit)

OPPILAANOHJAUS
Oppilaanohjaus on ohjaustoimintaa, jossa käsitellään yleisiä opiskelutaitoja sekä ammatinvalinnan ja jatko-opintojen kannalta tarpeellisia tietoja ja valmiuksia.

OPPILASHUOLTO
Oppilashuolto on oppilaan hyvinvointia edistävää toimintaa, jota kaikki koulun aikuiset tekevät. Oppilashuolto käsittää mm. kouluruokailun, koulukuljetukset, kouluterveydenhuollon sekä koulukuraattorin ja koulupsykologin palvelut. Monissa kouluissa toimii oppilashuoltoryhmä, joka suunnittelee ja ohjaa oppilashuoltotyötä.

OPPIMAAN OPPIMINEN
Oppimaan oppiminen on oppilaan opiskelutaitojen, -menetelmien ja -asenteiden kehittämistä.

OPPIMISKÄSITYS
Oppimiskäsitys on käsitys siitä, miten oppiminen yksilössä ja ryhmässä tapahtuu. Koulun oppimiskäsitys vaikuttaa mm. siihen, millaisia opetusmenetelmiä koulussa käytetään.

OPPIMISTAVOITTEET
Oppimistavoitteet ilmaisevat sen, mihin oppimisella pyritään. Tavoitteet voivat koskea perusopetusta yleisesti tai jotakin oppiainetta erityisesti.

OPPIMISYMPÄRISTO
Oppimisympäristö sisältää fyysisen ympäristön, kuten koulun tilat ja opetusvälineet. Sen lisäksi siihen kuuluu koulun henkinen ilmapiiri, mm. vuorovaikutus. Myös uuden teknologian luomat ympäristöt (mm. internet) voivat luoda oppimisympäristöjä.

OPPIMÄÄRÄ
Oppimäärä kertoo sen, kuinka paljon opetusta tulee antaa eri oppiaineissa, eri vuosiluokilla ja koko perusopetuksessa.

OPPIVELVOLLISUUS
Oppivelvollisuus on lakiin perustuva velvollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä. Oppivelvollisuuden voi suorittaa osallistumalla perusopetukseen tai hankkimalla muulla tavoin perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Se päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua.

PEDAGOGIIKKA
Pedagogiikka on yleisessä merkityksessä käsitys siitä, miten kasvatus tai opetus tulisi järjestää. Suppeassa merkityksessä sitä käytetään viittaamaan opetus- tai kasvatustaitoon. Se voi viitata myös johonkin kasvatukselliseen suuntaukseen, esim. Steiner-pedagogiikkaan tai tiettyyn kasvatuksen osa-alueeseen, esim. erityispedagogiikkaan.

PERUSOPETUS
Perusopetus on 1.-9. luokkien opetusta, jota annetaan peruskoulussa. Sitä voidaan antaa myös oppilaan kotona, kansanopistoissa, aikuislukioissa tai muissa oppilaitoksissa.

PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS
Lapsi otetaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, mikäli perusopetuksen tavoitteita ei voida vamman tai sairauden vuoksi saavuttaa yhdeksässä vuodessa. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta ja kestää 11 vuotta.

PORTFOLIO (KASVUN KANSIO)
Portfolio on oppilaan omaa oppimista ja kehitystä kuvaava 'salkku', johon oppilas kerää tekemiään töitä ja suorituksia. Se voi olla muodoltaan kansio, salkku tai jokin muu tarkoitukseen sopiva.

PROFILOITUMINEN
Profiloituminen tarkoittaa koulun omaleimaisuuden kehittämistä. Koulut voivat painottaa opetuksessaan esimerkiksi kuvaamataiteita, luonnontieteitä tai viestintää.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT
Opetushallitus on laatinut perusopetuksen päättöarvosanan antamisen tueksi arviointikriteerit. Arviointikriteerit on suositus, jonka käyttöön otosta kunta tai koulu päättää. Kunkin oppiaineen arviointikriteereissä määritellään ne tieto- ja taitotasot, jotka oppilaan pitää hallita yhdeksännellä luokalla saavuttaakseen arvosanan 8.

REHTORI
Rehtori on koulun johtaja. Hän ohjaa, johtaa ja valvoo koulun opetus- ja kasvatustoimintaa.

REISSUVIHKO
Reissuvihko on oppilaan mukana kulkeva vihko, johon vanhemmat ja opettajat voivat kirjoittaa viestejä toisilleen. Reissuvihkosta käytetään myös nimeä reppuvihko.

RYHMÄKOKO
Ryhmäkoolla tarkoitetaan opetusryhmässä olevien oppilaiden lukumäärää. Yleisopetuksen opetusryhmien koolle ei ole asetettu rajoituksia. Lainsäädännössä on määritelty erityisopetuksen opetusryhmässä olevien oppilaiden enimmäismäärä. Myös esiopetuksen ryhmäkoosta on annettu suositus.

SIVISTYSLAUTAKUNTA
Sivistyslautakunta on kunnassa kouluasioista vastaava, poliittisesti valittu toimielin. Nimitys vaihtelee kunnittain; käytetään myös nimiä koululautakunta, koulutuslautakunta tai opetuslautakunta.

SUOMEN KUNTALIITTO
Suomen Kuntaliitto edistää kuntien ja kuntayhtymien toimintaedellytyksiä, yhteistyötä ja elinvoimaa asukkaiden hyväksi. Suomen Kuntaliiton muodostavat maamme kunnat ja kaupungit.

SUOMEN VANHEMPAINLIITTO
Suomen Vanhempainliitto on varhaiskasvatuksen ja koulutuksen alalla toimivien vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Vanhempainliitto kokoaa vanhempien voimavarat hyvän oppimis- ja kasvuympäristön rakentamiseksi kaikille lapsille ja nuorille sekä vaikuttaa asiantuntijajärjestönä kansalaismielipiteeseen ja päättäjiin.

TIEDONKÄSITYS
Tiedonkäsityksellä tarkoitetaan koulun opetuksen taustalla olevaa käsitystä siitä, mitä tieto on ja miten se syntyy.

TOISEN ASTEEN KOULUTUS
Toisen asteen koulutuksella tarkoitetaan lukiokoulutusta tai ammatillisiin perustutkintoihin johtavaa koulutusta.

TUKIOPETUS
Tukiopetus on opetusta ja ohjausta, jota annetaan useimmiten oppituntien ulkopuolella. Koulu järjestää silti opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille.

TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUTTAMINEN (TET)
Työelämään tutustuttaminen on opetusohjelmaan kuuluva jakso, jossa tutustutaan työelämään ja työpaikan toimintaan.

TYÖSUUNNITELMA
Koulun työsuunnitelma laaditaan lukuvuosittain. Se perustuu hyväksyttävään opetussuunnitelmaan. Se sisältää retket, leirikoulut, teemapäivät tai vastaavat tapahtumat. Suunnitelmasta käytetään myös nimiä lukuvuosisuunnitelma tai vuosisuunnitelma.

VALINNAISAINEET
Osa 7.-9. luokan oppiaineista on valinnaisia, joista oppilas valitsee kiinnostuksensa mukaan.

VALMISTAVA OPETUS
Valmistava opetus on perusopetukseen valmistavaa ryhmämuotoista opetusta. Se on suunnattu kuusivuotiaille ja oppivelvollisuusikäisille maahanmuuttajille.

VANHEMPAINYHDISTYS
Vanhemmat voivat perustaa kouluun vanhempainyhdistyksen. Se järjestää koulussa vanhempaintoimintaa ja tarjoaa väylän vanhempien ja opettajien väliselle sekä vanhempien keskinäiselle yhteistyölle. Vanhempainyhdistykset voivat kuulua Suomen Vanhempainliiittoon. Suomessa on yli 1100 vanhempainyhdistystä.

VUOSILUOKKA
Vuosiluokalla tarkoitetaan tietyn luokka-asteen oppilaita, esimerkiksi ensimmäisen tai toisen luokan oppilaita.

VUOSILUOKKIIN SITOMATON OPETUS
Vuosiluokkiin sitomaton opetus on opetuksen järjestämisen tapa, jossa oppilaat etenevät oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti eivätkä ensisijaisesti vuosiluokittain.

YHTEISHAKU
Yhteishaku on järjestelmä, jolla haetaan keskitetysti peruskoulun jälkeiseen toisen asteen koulutukseen.

YKSIKKöHINTA
Yksikköhinta on valtionosuuden laskennallinen peruste. Sen mukaan määrätään koulutuksen järjestäjälle rahoitus. Opetusministeriö päättää yksikköhinnasta vuosittain. Perusopetuksessa se ilmaistaan mk/oppilas.

YLEISOPETUS
Perusopetus, joka ei ole erityisopetusta, on yleisopetusta.

YLÄASTE
Aikaisemmin peruskoulu jaettiin ala-asteeseen (1.-6. luokat) ja yläasteeseen (7.-9. luokat). Nykyisin jako on poistettu koululainsäädännöstä.

OPPILAAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KOULUSSA

Perusopetuslain (628/21.8.1998ja 1288/23.12.1999) määräämät oppilaan oikeudet koulussa:

Oppilaalla on oikeus
aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin tai vuotta myöhemmin psykologisten tai lääketieteellisten selvitysten perusteella.

Oppilaalla on oikeus
kunnan järjestämään koulutuspaikkaan.

Oppilaalla on oikeus
turvalliseen opiskeluympäristöön.

Oppilaalla on
työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä oppilaanohjausta.

Oppilaalla on oikeus
maksuttomaan perusopetukseen ja sen edellyttämiin oppikirjoihin, muuhun oppimateriaaliin, työvälineisiin ja työaineisiin sekä tarkoituksenmukaisesti järjestettyyn ja ohjattuun, täysipainoiseen ateriaan.

Oppilaalla on oikeus
maksuttomaan kuljetukseen tai oppilaan kuljettamista tai saattamista kouluun on riittävästi avustettava, jos oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi tai jos se oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muuten muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Koulumatkasäädös koskee perusopetuksen ja lisäopetuksen oppilaita sekä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia esiopetuksen oppilaita.

Jos oppilaan koulumatkaa ei voida järjestää edellä mainitulla tavalla, on oppilaalla oikeus maksuttomaan majoitukseen ja täysihoitoon.

Oppilaalla on oikeus
maksuttomaan tapaturmien hoitoon koulussa, koulumatkalla ja majoituksessa.

Perusopetuslain (628/21.8.1998) määrämät oppilaan velvollisuudet koulussa:

Oppilaan
tulee osailistua opetukseen.

Oppilaan
on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

PERUSOPETUKSEN PÄÄTÖKSENTEKO

Eduskunta
- säätää koululait, perusopetuksessa opetettavat oppiaineet.

Valtioneuvosto
- määrää tuntijaon, antaa asetukset, hyväksyy Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU), päättää koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista.

Opetusministeriö
- valmistelee Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU), valmistelee koulutusta koskevan lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset.

Opetushallitus
- laatii opetussuunnitelman perusteet, tuottaa ja välittää tutkimukseen perustuvaa tietoa, voi antaa lainsäädäntöön perustuvia ohjeita ja määräyksiä, arvioi koulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Lääni
- 1ääninhallitus seuraa ja arvioi perusopetuksen alueellista saavutettavuutta, tuloksellisuutta ja oppilaiden oikeusturvan toteutumista. Lääninhallitus neuvoo ja ohjaa oikeusturvakysymyksissä.

Kunta
- vahvistaa koulujen opetussuunnitelmat ja kieliohjelmat, laatii ja kehittää johtosäännön.

Koulu
- laatii opetussuunnitelman ja työsuunnitelman, arvioi omaa toimintaansa.

 

TOIMITUSKUNTA:

 Suomen Vanhempainliitto
   Outi Hurme
   Anja Lehtijärvi
   Tuija Metso
   Hannele Niemi

 OAJ
   Markku Poutala
   Riitta Sarras
   Ritva Semi
   Liisa Souri

  Luze Oy
     Marja-Liisa Ripatti
     Tiina Salminen